Niinhän siinä kävi, kuten pelkäsinkin. Vaikka kuinka olen
ollut lähtökuopissa jo melkein puolen vuoden ajan ja lähestyin tänään tietokonettani hyvissä ajoin ennen lipunmyynnin
alkamisajankohtaa jäin rannalle ruikuttamaa.
Siinä kello 12 odotellessa mietin jo minkälaisen
Jeba-Jeba-Jihaa-huudoin varustetun postaukset FB:n sivuille lataan, kun
plakkarissa on liput Naamoille.Ilma tuoksui perhosille ja muovimukista juotavalle oluelle. Ruoho kutitti varpaita ja pepun alla oli mukava huopa. Olin jo naamoilla, mutta sitten en ollutkaan
En saanut lippua. Kolmen minuutin jonotuksen päätteeksi
Tiketti ilmoitti tapahtuman loppuumyydyksi.
Hartiat lysyssä, naama norsun sillä ja kirosanoja viljellen
kävelin nöyränä autolle ja lähdin töihin, josta olin jo puolituntia myöhässä.
”Tulen heti sitten kun olen ostanut liput Naamoille”. Ja pah, sanon minä.
Ensi
vuonna lähestyn asiaa nöyremmin ja puhun pikemminkin lippujen ostoyrityksestä.
 |
| This is me being very very upset. |
Nyt tekisi mieli lähinnä vetää naamat, mutta sekään ei
kaiketi ole kovin suotavaa näin
töissä.Mainittakoon kuitenkin, että ohi suun livahtaneesta lipunmyynnistä huolimatta Naamat on toki ylihienotapahtuma ja onnittelen sydämeni pohjasta kaikkia niitä, jotka saivat liput tuohon kesäiseen ilonpitoon.
En tiedä, lohduttaako se, että näytät ihan Pikku Myyltä, tai se, että minulla ei ole harmainta aavistustakaan, mikä Naamat on, mutta sanonpahan nyt kuitenkin.
VastaaPoistaLohdutti hyvinkin. Ja tiedoksi, että Naamat on Muuramessa, Tuomiston tilalla järjestettävä vaihtoehtois-henkinen festari, joka pienuudessaan ja intiimiydessään muistuttaa pikemminkin ylikasvaneita kotibileitä kuin rahastukseen keskittyneitä kansanjuhlia.
VastaaPoista