Varatankki ja kupponen kahvia

Osallistuin tovi sitten moottoripyöriä ja niiden varatankkeja käsittelevään kahvipöytäkeskusteluun. Osallistumisella tarkoitan tietenkin lähinnä kuuntelemista.

Opin, että kun bensa on vähissä ja kone alkaa yskiä, motoristi siirtyy varatankille. Bensahana väännetään siis ”on”-asennosta ”res”-asentoon. Tämä res-merkintä tulee reserve-sanasta eli tarkoittaa reserviä ja varmuusvarastoa.
Varatankilla voi kuulemma ajaa viitisenkymmentä kilometriä ja käytännössä lähes jokainen moottoripyöräilijä ajaa bensa-asemalle nimenomaan varatankin turvin.

Kuunneltuani tovin esitin liudan lisäkysymyksiä, joiden kautta pääsin ymmärrykseen siitä miten tankki toimii. Olin kuvitellut mielessäni miniatyyritankin, joka sijaitsee söpösti jossain päätankin sisällä. Kyse ei kuitenkaan kuulemma ole mistään erillisestä varatankista, vaikka sitä siksi kutsutaankin.
Varatankki tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun bensaa on niin vähän, ettei imujärjestelmä yllä nesteen alle, siirrytään sitä imemään astetta alempaa. Laitetaan siis ikään kuin pilli vähän syvemmälle juomalasiin.
Mielestäni olisi ehkä loogisempaa käyttää varatankista nimeä alatankki tai pohjatankki, mutta ei nyt tartuta siihen. Loput tästä Keskisuomalaisen autokolumnistani löytyy osoitteesta:

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Varatankki-ja-kupponen-kahvia/941119

Muutama hölmö kysymys

Keskisuomalaisen kolumnini 14.8.2015

Koska olen nainen, ja me naisethan emme kuulemma autoilusta mitään ymmärrä, mieleeni on kertynyt muutama alaan liittyvä varmasti tyhmä kysymys ja ihmetyksen aihe. Tässä niistä jokunen.

Miksi peltipoliisin kohdalla nopeus pitää laskea aina äkisti kymmenen kilometriä sallitun alle? Eikö se riitä, että mahdollisen ylinopeuden tiputtaa sallituihin rajoihin? Että kahdeksankympin alueella ajaisi kahdeksaakymppiä – ei seitsemääkymppiä. Ilmeisesti ei.

Miksi ajaa moottoripyörää avokypärällä, jos kuitenkin täytyy käyttää suojalaseja ja viritellä suun eteen joku neopreemihuivi tai vastaava estämään pölyn ja ötököiden pääsyn kitaan? Ja lisäksi jaksetaan aina kiroilla sitä, kuinka keväällä autojen talvirenkaista irtoavat nastat osuvat kipeästi poskeen. Että eikö olisi helpompi pistää päähän avopotan sijaan umpipotta, joka myös suojelee sitä päänuppia selvästi avomallia paremmin?

Miksi autojen nopeusmittarin taulukko yltää sellaisiin lukemiin, joissa autoa ei saa missään ajaa? Tai saa, mutta Euroopan mantereella pelkästään Saksan autobaanoilla. Eikö isot asteikot johda vain siihen, että hurjasteluun taipuvainen kuski kokee ne haasteiksi? Eräänlaiseksi yllykkeeksi. Että tällä kertaa ajetaan vielä pikkuisen kovempaa kuin viimeksi.

Miksi ostaa Ferraria, jolla voi ajaa oikein helkkarin kovaa, kun todellisuus kuitenkin on se, että niin kalliilla autolla ei kuitenkaan uskalla ajaa tulisesti vaan pikemminkin mummomaisen hissukseen ettei vain tule klommoja tai muuta korjattavaa?

Miksi bensatankki ei voi olla kaikissa autoissa samalla puolella, ettei ihmisen tarvitsisi toistuvasti nöyryyttää itseään ajamalla väärin päin bensamittarin viereen?

Ja vielä yksi kysymys: jos kansanedustaja Teuvo Hakkarainen teki keväällä vaalityötä ajamalla tosiaan mainostamansa 20 000 kilometriä viikossa, niin miten se käytännössä oikein meni? Huuteliko mies ikkunasta näpsäköitä vaalilauseita taittaessaan päivittäin noita 2 857 kilometrin matkoja? Ja pitäisikö Hakkaraisen palkata seuraaviin vaaleihin joku suunnittelemaan päiväreitit pikkuisen jäkevimmiksi, sillä moinen sutaaminen vaatii jo melkoista vaalialueen reunalta toiselle hurjastelua.

Loppuun vielä kysymyksen sijaan huomio. Ihan tyhmä varmasti sekin. Autokauppojen yleisövessoissa on aina – siis aina – molemmat renkaat ylhäällä.