Joskus teininä pikku tuiskeeessa Rhodoksen hotelliparvekkeella lataamani elämäntotuus: "Jos taivas on tuollainen, en pelkää kuolemaa", sopii hellyyttävässä kliseydessään varsin passelisti myös viikonlopun aikana pihapiiriini heijastuneeseen maisemaan.
Ihan tyhmä tämä näkymä tietysti on siinä mielessä, että elämähän siinä menee pian ohi, jos vain suu auki toljottaa ja huokailee järvelle.
...Eipä se tosin ihan huonolta elämänsisällöltä kuulostaisi sekään.
 |
| Voiko tämän tyynempää keliä enää ollakaan? |
Ja ihan tovi sitten maisema näytti vielä näin lumiselta.
Kuvat ja maisemat ovat kyllä monesti tyhmiä. Kirjoitan luultavasti kuvaongelmasta lähiaikoina - mutta en liitä kirjoitukseen kuvia. Nämä ovat kyllä onnistuneita otoksia sikäli, että ne eivät kuvaa ohikiitävää silmänräpäystä vaan pysähtyneisyyttä. Yleensä kuvilla vangitaan aika, mutta nämä kuvat panevat ajan liikkeeseen, koska maiseman liike on sama kuin siitä otettu kuva.
VastaaPoistaNimenomaan. Nämä kuvat ovat tosiaan tuossa mielessä täysin todellisuuden kaltaisia.
VastaaPoista