UPM ei pettänyt taaskaan

Säynätsalon UudenPolvenMuseossa taiteilijoita vasemmalta Virpi Lehto,

Maija Ojanen, Aino-Kaarina Pajari, Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, Mimosa

Pursiainen, Minja Revonkorpi, Jukka Silokunnas, Timo Sälekivi, Tuomas

Hallivuo, Harald Karsten ja Jonna Jantunen. Takana Elisa Lientolan

teräsveistos ja edessä Saara Vallinevan pahvi-installaatiota.



UudenPolveMuseo avasi taas kesänäyttelynsä. Olen aiemminkin hehkuttanut tuota Säynätsalon vanhan tehdashallin meininkiä, mutta sanottakoon taas kerran: huippu paikka ja huippu näyttely.

Pidin viimevuotisestakin kovasti, mutta tästä tuoreimmasta jotenkin vielä enemmän.

Kävin eilen paikan päällä kirjoittamassa jutun huomiseen Keskisuomalaiseen. Vaikka näyttely siis on ihana, siitä kirjoittaminen on joka vuosi sanalla sanoen yhtä kamalaa: Paikalla on kymmenkunta taiteilijaa, joista kukin kertoisi mieluusti teoksistaan vähän viittä minuuttia pidemmälti. Palstatila on kuitenkin rajoitettu ja siinä sitten mietit kuumeisesti, että missä on se edes jonkin värinen lanka, jolla sidon sujuvasti nämä taiteilijat jutussani yhteen.

Miten ihmeessä sisällyttää samaan juttuun esimerkiksi Tuomas Hallivuon ja Timo Sälekiven teokset? Kummastakin kun haluaisi kertoa pienen novellin verran. Hallivuon teosten kohdalla mietin usein, että ”Tuo on ihan kuin minulle tehty” ja Sälekiven äärellä sydämeni sanoo aina painokkaasti ”Minun on rakennettava isompi talo, jotta saan tuollaiselle taululle sopivan seinän.”

Ja sitten vielä ne kaikki muut UudenPolvenMuseon työt: esimerkiksi Minja Revonkorven sydäntä viiltävän leikillisen totiset teokset, Anna-Kaisa Ant-Wuorisen yhteiskuntakriittiset valokuvat, Jonna Jantusen abstraktit vedokset, joita voi unohtua tuijottamaan vähän liiankin pitkäksi aikaa ja Harald Karstenin asetelma, jossa muovipullot personifikoituvat silmissäni eräänlaisiksi munkkikollegioiksi jne. jne.

 

Tämän Elisa Lientolan teräsveistoksen ottaisin mieluusti pihalleni.

Jopa tässä blogissa tulee sellainen olo, että kaikki olisi mainittava ja yhtä alleviivaavalla tyytyväisyydellä...

Viime vuona kävin UPM:ssa pari kertaa. Tänä vuonna uskon vaeltavani sinne paljon useammin.

 

Lyhyesti virsi kaunis: menkää käymään UPM:ssa. Voi olla, että ensi vuonna ei enää pääse!!!

UudenPolvenMuseon kesänäyttely Säynätsalossa (Saaritie 1) 18.8.2013 asti. Näyttely avoinna joka päivä klo 12 – 18. Vapaa pääsy. Oheistapahtumana Poikkitaiteilevat kirjailijat 9.8. klo 18 ja tanssitapahtuma 11.8. klo 15 ja 18.