Minä tiesin mikä
mäkilähtö on ja miten se toteutetaan oikeaoppisesti. Pidin itseäni jopa vähän
hakana tämän asian suhteen ja olin ylpeä siitä kuinka pystyin roikkumaan
jyrkässäkin mäessä pelkän kytkimen avulla. Ikään kuin jarrut kuluisivat
moisessa käytössä, mutta kytkin ei…
Olen saanut ”roikkumisestani”
ajoittain varovaista palautetta, mutta olen pariinkin otteeseen pitänyt
ponnekkaan palopuheen siitä ”kuinka minä opin tekemään mäkilähdön autokoulussa
juuri näin, ja siksi tämä on oikea tapa.” Puolustukseni on ollut niin
vakuuttava, että epäilijät ovat jopa alkaneet kyseenalalistaa omaa tietoaan
asiasta. Näin vaikka he toki ymmärtävät etten istunut autokoulussa ihan eilen.
Asiaan
liittyen olen myös suhtautunut ylimielisesti nykyautoihin, joiden mainostetaan sisältävän
mäkilähtöavustimen. Että mihin ihmeeseen sellaista muka tarvitaan.
Mielessäni
on myös tuoreena isäni pikkuisen sovinistinen opetus siitä, että ”älä luista kytkintä
niin kuin naisilla on tapana vaan opettele ajamaan oikein”. Näin luulin
tehneeni.
Loput tästä Keskisuomalaisessa julkaistusta autokolumnistani löytyy osoitteesta:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Alennus-taiturista-tunariksi/958155
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Alennus-taiturista-tunariksi/958155
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti