En ole näitä viikottaisia Antenni-kolumnejani kovin montaa blogissani julkaissut, mutta laitetaanpa välillä. Nämä höpinäni siis leviävät kiusallisesti maanantaisin muistaakseni kahdeksan lehden sivuille.
Ohessa tämänpäiväinen eli maaliskuun 5. pykäys.
Totuus siitä, mitä mainoksessa oikeasti sanotaan
Strepsils-mainoksessa nainen kyyhöttää miehen kanssa kalassa. Kurkkua alkaa kutittaa ja nais-parkaa yskittää. Tuolloin näennäisen ritarilliseksi heittäytyvä mies tarjoaa hänelle inkiväärinmakuista Strepsilsiä. Ei sano, että lähdetään vaan kulta kotiin. Kääritään sinut lämpimään huopaan takkatulen eteen ja juotetaan mukavasti rommilla terästettyä hunajavettä.
Ei sano ei. Miestä harmittaa kalojen säikyttely ja hän ojentaa naiselle kurkkutabletin ja Voilá, sehän tehoaa. Kalastus – tuo pysähtyneen ja tapahtumaköyhän hetken ikuinen venyttäminen – voi jatkua.
Hmm, sanon minä. Mitä tämänkin mainospätkän käsikirjoittajan päässä on oikein liikkunut? Luuleeko hän, ettemme me osaa lukea näyttelytyön taakse?
Minä tiedän, ettei naisella ole kurkku kipeä. Ei häntä oikeasti edes yskitä. Hänen pyllynsä puutuu veneessä, johon mies on hänet pakottanut. Jo siinä, että mies on pyytänyt naistaan kanssaan veneeseen on jotain perin pirullista. Kaikkihan me tiedämme kaukaa historiasta kumpuavan perimätiedon kautta, etteivät naiset osaa venettä edes soutaa. Eivät ainakaan tavalla, joka miehiä miellyttäisi. Miehen vasemmalle kun on yleensä jossain muualla kuin naisen vasemmalla. Miehiltä puuttuu myös ymmärrys siitä, ettei vasemmalle ole yhtään sen enemmän vasemmalla vaikka sen huutaisi kuinka tuskastuneella äänellä tahansa.
Mutta siis, takaisin mainokseen. Strepsils-klipin naisen on soutamisen sijaan höynäytetty liottamaan matoa vedessä. Sehän se vasta hauskaa onkin. Jee. Kukapa sitä olisi halunnutkaan maata kokassa ruskettumassa. Ei. Paljon mukavampaa on soutaa varjoisaan poukamaan uittamaan matoja.
Veikkaan, että typyä yskittää korkeintaan oma moukkamaisuus. Se, että tuli sanottua kyllä tilanteessa, jossa olisi pitänyt sanoa "Voi kun en nyt ehdi".
Mietinkin tässä, että onko kyseisen Strepsils-mainoksen kirjoittamaton sanoma tämä: ota kalaretkelle mukaan kivanmakuinen Strepsils. Kun eukko alkaa keksiä tekosyitä kotiin lähtöön, lykkää namu suuhun. Onpa hiljaa ainakin hetken ja Avot, kala syö jälleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti