Annapurna: Silmissä siintää vapaapäivä

Aamuisin kaikkialla tuoksuu poltettava kataja. Tällä muistellaan aamuisin jumalia ja toivotaan suopeita päiviä.

Aamulla mietin tällaista: Olemme samoissa korkeuksissa kuin Everest base camp reitin Namche. Eteneminen on kuitenkin paljon kevyempää. Viime vuonna saavuin Namche Bazaariin hiiren askelin, mutta täällä lyhentynyt askel on kuitenkin vielä ihan järkevän mittainen. Tähän lienee kaksi syytä. Ensinnäkin tie on loivempaa ja usein helppokulkuisempaa. Lisäksi emme ole tupsahtaneet koneella ylläilmoihin vaan totutelleet korkeuteen ilman hyppäystä. Meininki on siis maltillisempi ja kropalle ystävällisempää.

Tähän on kuitenkin hyvä jatkaa, että aloittamistani vuoristolääkkeistä huolimatta viime yönä alkoi kova päänsärky. Se talttui toki Buranalla, mutta aamulla pää oli pöpperöinen. Taitaa olla syytä nostaa annoskokoa puolikkaasta pilleristä kokonaiseen. 

Vähän harmittaa koska olin eilen niin mielissäni siitä, että onnistuin tosiaan etenemään koko päivän ilman selvää hengästymistä. Tämä helpottaa huonattavasti aklimatisoitumista. Kroppani mielestä tämä ei kaiketi sitten kuitenkaan riitä. Pah. Toisaalta ehkä otan mieluummin ne päänsäryt kuin Jussin heikot unet.

Aamulla piti tehdä visiitti paikalliseen luostariin ennen varsinaiselle reitille lähtöä. Visiitti olisi sisältänyt noin 45 minuutin kiipeämisen, joten jätimme väliin ja nautimme pidemmästä aamusta. 

Takaraivossa kaiveli sitä paitsi myös ajatus, että 45 minuuttia voi helposti muuttua meidän vaeltamana pidemmäksikin. Eilen ainakin ylitimme ilmeisesti taidolla kaikki aika-arviot. Tästä syystä Otto ei puhu enää matkan pituudesta tunneittain vaan yksikköinä. Tällä päivällä on matkaa noin 5 yksikköä, mutta jos meidän tunti venyy vaikka puoleentoista voi reitti viedä helposti 7,5 tuntiakin. 

Lounastimme Humdessa, jossa toimi aikaisemmin vilkas lentokenttä. Liikennöinti on  sittemmin loppunut tien rakentamisen myötä. Ilma alkoi muuttua astetta viileämmäksi hikisen aamupäivän jälkeen. Tai ehkä ennen kaikkea tuuliseksi. Tuntui ihanalta kun piti vetää pitkähihainen päälle eikä aurinko enää porottanut aivoja muusiksi. 

Lounaaksi vedettiin sherba stew:na tuntemaani herkkua, jolla oli täällä nimenä Thenduk. 

Odotoksissa on kovasti saapuminen Manang:iin (3557metriin) ja ennen kaikkea se, että huominen on lepopäivä. Ohjelmassa on toki noin neljän yksikön vapaaehtoinen visiitti jäätikön reunalle, mutta ainakin nyt tuntuisi kivalta ajatukselta vain olla, pestä vähän pyykkiä, lukea kirjaa ja juoda litratolkulla teetä.

Tänään nähtiin Annapurna 3, 2 ja 4 sekä Gangapurna, Chulu ja Pisang. Annapurna tarkoittaa muuten hedelmällisyyttä ja rikkauden tuojaa. Tämä viittaa täällä varmasti lähinnä vuolaana virtaavaan veteen.
 

Olen reissussa matkatoimisto Mandala-travelin kanssa.