Yksi voimakkain
Naamat-muisto vuodelta 2014 on kuumalta lauantai-päivältä. Aurinko poltti
niskaa pilvettömältä taivaalta, iho oli kuuma ja melkein kuumeisen tuntuinen ja
päässä huippasi pikkuisen auringosta ja ehkä vähän nautitun alkoholimääränkin
takia.
Vaapuin
pellon läpi saunarantaan, heitin mekon laiturin päähän ja pulahdin metsälampeen. Vesi
oli niin kylmää, että oli pakko jättää pari hengitystä väliin. Voin melkein
vannoa, että kroppani sihisi kylmässä vedessä ja hampaista kuului kylmän
kirskahteluja. Veden pinnalla leijui kevyt utuinen höyry, joka oli kai niitä
jäähtyvän kroppani höyryjä tai syvän onnen usvaa.
Nyt kun
istun tässä koneella villasukkiin pukeutuneen, paksu fleece niskassani ja
kynsikkäät käsissä mietin, että perhana. Ollapa taas kesä, Naamat ja aurinko.
Nyt kun Naamat-jengi on taas tehnyt FB-päivityksiä tulevien festarien suunnittelupalaverista, on päässäni alkanut taukoamaton lähtölaskenta ajankohtaan 24.7.
Päässä vain yksi ajatus: täällä on ihanaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti