Huoneen valaistuksesta löytyi useita eri säätöjä riippuen siitä halusiko olla ihan kokonaan hereillä, tunnelmoivassa fiiliksessä vai jotain siltä väliltä. |
kekseliäs pöytälamppu. |
Sanottakoon alkuun, että en saanut tätä hotelliyötä ilmaiseksi vaikka matkatoimittaja olenkin. Kyseessä ei ole siis maksettu mainos vaan tyytyväinen asiakas. Bongasin hotellin netistä suunnatessani Rovaniemelle ja maksoin yöni itse.
Kyseinen
Rovaniemen keskustassa sijaitseva Arctic Light –hotelli näytti ja tuntui
ulkonäöltään ja palveluiltaan kalliilta. Jos minun olisi pitänyt asiasta
tietämättömänä arvioida yön hinta, olisi arvioni kallistunut lähemmäs
kahtasataa. En esimerkiksi muista satasen-hotellissa törmänneeni aiemmin siihen,
että respan nainen saattaa minut huoneeseeni. Tällaisen
vastaanoton luulisi kielivän korkeista hinnoista, mutta ei. Yö Arctic Light –hotellissa
maksoi 98 euroa (hinta bookingin kautta varattu 5.9.2015) ja sisälsi aamiaisen
ohella esimerkiksi maksutta buukattavan yksityissaunan, jonka löylyihin
ravistelin matkaväsymykseni.
Arctic Light -hotellin sisustuksessa tyylikalusteet ja puupinot ovat syvässä sovussa. |
Erityiseksi
hotellin teki sisustus, joka ei varsin monen ns. fiiniksi pyrkivän suomalaisen hotellin
tapaan nojannut pelkistettyyn pohjoismaiseen muotoiluun vaan valon leikkiin
Lapin maisemissa. Ymmärrän, että Aalto-romantiikka ja koivuiset kalusteet
saavat japanilaisturistin sydämen sykähtämään, mutta omani se jättää vähän viileäksi.
Kun on lapsuudestaan asti kiikkunut kolmijalkaisilla tuoleilla, tai yrittänyt
Jyväskylän yliopistolla mahduttaa itseään Aallon suunnittelemiin noin 150-senttisille
opiskelijoille ajateltuihin vessoihin, ei sydän aina jaksa pakahtua onnesta. Toki
Aallollakin on hetkensä – Muuratsalon koehuvila esimerkiksi on aivan ihana.
Mutta siis
takaisin Arctic Light –hotelliin. Valoelementit olivat näyttävästi käytössä
niin hotellin ulkosivulla, käytävillä kuin huoneessakin. Sisustuksessa oli
pohjoisia elementtejä, mutta homma ei mennyt missään vaiheessa ärsyttävän päälle liimatuksi Lappi-touhuksi.
Kaikki oli tyylikästä, näyttävää ja kodikasta – tummien sävyjen ja valon sopusointuista rinnakkaiseloa. Sellaista kuvittelen elämisenkin pohjoisessa olevan.
Hotellin terassi oli kutsuva, mutta asiakkaista tyhjä. |
Aamiaispöydän raakakakkuja |
Aamiaisella
sieluni kehräsi innoissaan. Aamiaisen on suunnitellut Sara La Fountaine, joka ei
sinänsä vielä herättänyt minussa suuria tunteita. Riemunkiljahtelut tulivat raakakakuista,
smoothie-juomista ja myslikupeista. Vaikka pekoni ja munakokkeli toki
allekirjoittaneelle maistuvatkin, niin on kiva, että tarjolla oli näiden lisäksi
jotain uuttakin. Jotain mistä voi saada vaikka ideoita omaan arkeensa. Se pekoni-idean
vieminen arkiaamiaiseen kun tuottaa lähinnä kolesterolipiikin ja makkaroita
vyötärölle.
Huhtikuussa
avattu Arctic Light -hotelli vaikutti kovin tyhjältä. Aamiaisella kanssamme oli vain pari seuruetta. Toivon todella, että hotelli
löytää asiakkaansa ja pysyy pystyssä. Tämän suhteen minulla on oma lehmä ojassa. Haluan takaisin Arctic Light hotelliin. Huomaan jo nyt – vasta pari päivää sitten Rovaniemeltä
palattuani – miettiväni syytä pohjoisen reissuun. Ihan pelkän hotellin
takia kun ei viitsisi tuota noin 600 kilometrin matkaa taittaa.
Ihania snapsilasillisia erikoisjuomia. |
Samankaltaisen
syvän rakkauden tunteen minussa on herättänyt aikoinaan Kemissä sijaitseva
hotelli Merihovi. Tuo ihanan historiallinen hotelli saa minut tuntemaan itseni
ihan erilailla erityiseksi kuin joku hotellista toiseen samanlaisena toistuva
ketjupaikka.
Ohessa linkki
Arctic Light hotellin sivuille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti