Nyhjää tyhjäästä -ohjelman sanoin: "Sirkka se aina pyllähtää kun kamelin näkee..."

Miksi kesäteatterit lisäävät esityksiinsä usein ns. kesäteatterilisän. Toisin sanoen vahvan ylinäyttelemisen aspektin ja runsaasti mimiikkaa. Niin, että onnellisuutta ei ilmetä vain sanoin tai tosipohjaisin ruumiinelein vaan tyylillä josta koomapotilaskin ymmärtää mitä tunnetta tässä nyt halutaan esittää. Että "Hihii hahaa, kylläpä naurattaa".

Aiemmin luulin, että kyse on siitä, etteivät näyttelijät ole kesäteattereissa aina ihan sitä kaikkein parasta kärkeä. Käydessäni ennen Juhannusta katsomassa Muuramen Aplooditeatterin näytelmää Kätkäläinen huomasin, että oletukseni on väärä.

Muuramelaisena haluaisin hehkuttaa esitystä ihan tolkuttomasti. Hehkuttaisinki jos se olisi mielestäni edes vähän hyvä, mutta kuin ei.
Niinkin jumalaisen hieno näyttelijä kuin Jouni Salo voi tehdä tympeän roolisuorituksen kesäteatterin lavalla.  (Tai niin....näyttelihän hän varsin huonossa Luottotoimittajassakin, joten ei tämä nyt ihan puskista tullut.) Vika ei kuitenkaan ole Salossa. (syntyperältäni salolaisena lisään, että ei tietenkään :) ) vaan kehnossa ohjauksessa. Mietin menivätkö harjoitukset niin, että Salo näytteli tavalleen ominaisesti eli mallikkaasti ja sitten ohjaaja kehotti lisäämään ilmevolyymiä niin, että kuurotkin katsojat ymmärtävät.

Vaikka otan tässä nyt hampaisiini Aploodin todettakoon, että
Ilmeneehän tätä monessa muussakin kokoonpanossa. Aploodissa asia vain korostui paikan puitteiden takia. Kun näyttämönä on helkkarin iso areena ja perinteisen kesäteatterin sijaan ns ihan oikea teatteri, sitä toivoisi jotain vähän parempaa.

Lisättäköön vielä, että olen toki seurannut usein ihan nautinnolla tuota tuollaista perinteistäkin "Sirkka se aina pyllähtää kun kamelin näkee" -kesäteatteria.  Esimerkiksi Korpilahden teatterin vedot parilta viime vuodelta ovat olleet varsin nautinnollisia. Siellä vain esityksen, paikan ja näyttelijöiden välillä ei ole yhtä suurta epäsuhtaa lopputulokseen nähden kuin kokonaisuudessa Kätkäläinen, noin 600-paikan areena ja yksi kaupunginteatterin parhaista näyttelijöistä.