Lipunmyyntiä odotellessa

Olen tarkkaillut tähtiä ja marjapensaan silmuja ja tullut siihen tulokseen, että tulevan kesän Muuramen Naamojen lipunmyynti lähenee uhkaavasti.

Tänä vuonna olen valmiimpi kuin koskaan!

Olen nyt vuoden ajan treenannut armottomasti nopeita reaktioita. Ihan perus kyykkyhyppelyn ja intervallijuoksun ohella olen haastanut itseni sorminäppäryyttä vaativiin juttuihin – rakentanut pienen kylällisen tulitikkutaloja, ristipistokuvioinut kaikki talosta löytyvät t-paidat ja vääntänyt rautalangasta mitä mielikuvituksellisempia häkkyröitä, muun muassa pienoismallin siitä Naamoilla joka vuosi hoipertelevasta jänispukuisesta miekkosesta.

Eniten olen kuitenkin treenannut tuolla Tiketin sivuilla, jonne oletan lippujen tänäkin vuonna tulevan myyntiin. Tilattua on tullut todella nopeasti toinen toistaan turhempia bilettejä.

Kuluneen vuoden Tiketin myynnin eivät ole kuitenkaan tarjonneet Naamojen 2013 lipunmyynnin veroista haastetta. Esimerkiksi Frederikin keikalle lippuja oli jäljellä kasapäin kahden minuutin vielä jälkeenkin.

Jotta olisin terässä todellisen haasteen edessä olen lisännyt harjoituksiini vaikeusastetta huudattamalla vieressä mankkaa ja käyttämällä vain vasenta kättäni. Kerran tilasin lippuja myös silmät sidottuina. Kokeilu jäi yhteen kertaan. Pikkuisen vieläkin harmittaa nuo 10 tikettiä Tapani Kansan ilokonserttiin (mikä ilo kysyn minä) ja toiset mokomat johonkin zumba-tapahtumaan.

 

Treenin tuloksena olen kuitenkin liikkeissäni mielestäni nyt jo aika nopea – sanoisinpa jopa mielettömän sukkela. Ja myönnettävä on, että pikatilailu on tuottanut monta iloista yllätystä. Kukapa olisi esimerkiksi arvannut, että pystyn ilman alkoholimyrkytystä virittämään itseni tilaan, jossa Klamydia on ihan viihteellinen rykäisy.

Tästä huolimatta yhdestä asiasta olen varma: Mikään tuskin yltää Naamojen tasolle. Siellä kun on aina ihanaa ja aurinko paistaa vaikkei paistaisikaan.

Lipun myyntiä odotellessa

Riikka