Hoi sinä, metsän vihreällä Fiat Puntolla ajava kuski. Minä,
puutarhani ja autoni vihaamme sinua. Tai jos emme nyt ihan vihaa, niin ainakin
olemme sinulle kovin vihaisia.
Ajoin nimittäin alkuviikosta töihin perässäsi ja sinä
päätit, että kohdallasi keltaiseksi muuttuva liikennevalo, vaatii ennakoimatonta
lukkopysähdystä. Löin perässäsi jarrujalan niin vimmalla pohjaan, että autoni sammui
ja pelkääjän paikan jalkatilassa kököttäneet rakkaudella kasvattamani kaksi
chilin taimea menivät nurin – Ei sillä tapaa pikkuisen kenolleen vaan ihan
nurin niskoin. Ruukuissa ei ollut enää multaa tippaakaan ja taimia ei näkynyt
multakasan alta.
Sinä kuitenkin päätit jarrutuksesi jälkeen, että eihän
tässä ihan vielä pysähtyä tarvitsekaan ja ajoit liikennevalojen läpi. Sinä siis
niin sanotusti livahdit rikospaikalta ja minä jäin huolissani katsomaan
pelkääjänpaikan multakasaa. Olin niin hämilläni, etten osannut edes kiroilla. Nyt
tiedän siis, että sellaisiakin tilanteita on olemassa.loput keskisuomalaisessa julkaistusta kolumnistani löytyy osoitteesta:
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Kolumni-Vihre%C3%A4t-kaverit-meniv%C3%A4t-valoissa-nurin-niskoin/1002624
Toivon volttia heittäneiden chilien muuttuvan kesän kuluessa tällaisiksi... |
Lohduttaudutaan nyt sillä, ettet joutunut maksumieheksi peräänajosta, ainakin minun chili voi tällä hetkellä hyvin ilman silmiinnähtävää traumaa ja nyt kaikki tiedämme varoa vihreitä pieniä autoja :D
VastaaPoista