Ei. Se ei ole mahtavaa, että osaat sanoa suomeksi "Terve, terve. Halpa hinta"

Ensi kesänä näitä tapaksena nautittavia pimientoseja voi syödä omasta kasvihuoneesta. Reissusta tarttui nimittäin mukaan siemeniä ja kyllähän sitä joka vuosi joku uusikin laji täytyy chilivalikoimaan ottaa.

Näin matkamessujen hektisen viipottamisen keskeltä muistoja viime reissultani Kanariansaarten Puerto ricosta:

On ilta. Ihoa kuumottaa päivän auringosta, joka on jo painunut mailleen. On nälkä ja sielu janoaa myös viiniä tai olutta. Pahimmassa tapauksessa pikkusien molempia, niin, että valinta on muka tavattoman vaikea tehdä. Mutta ennen kaikkea sitä ruokaa. Jotain hyvää ja kivaa ja mukavassa paikassa.





Kanarian ryppyperunoita tarjotaan joka ruokalajin kyytipojiksi.

Vaellat turistikohteen alueelle jossa ravintolat sijaitsevat ja saat heti kimppuusi tukuttain suomalaiseen makuun aivan liian innokkaita sisäänheittäjiä. Sanot jokaiselle iholle tulleelle jyrkän EI, vaikka ehkä haluaisitkin heidän ravinolaansa syömään. Tyrkyttäminen ärsyttää. Haluaisit vain katsoa listoja rauhassa ilman, että joku huohottaa korvaan kuinka herkullinen meidän entrecote on ja kuinka pikkurouva varmasti tykkäisi meidän merellisestä annoksesta. Sitten taataan jo, että jos et ole tyytyväinen, ei tartte maksaa mitään jne. Ihan alkuun tietysti kysytään, että mistäs te ootte. Ai Suomesta. ”Terve, terve. Mitä kuuluu. Halpa hinta…”

Taannoisella Kanariansaarten Puerto Ricon -reissulla tätä tuli joka tuutista ja paljon. Arvelin, että koska tässä Suomi-Ruotsi-Tanska-Norja –turistien kohteessa ei varmasti ole nähty kovin montaa islantilaista, lyö moisen maan kotimaaksi väittäminen jauhot sisäänheittäjän suuhun. Että varmasti ei tule ”terve, tervettä” islanniksi. Tätä piti kokeilla. Lopputuloksena oli ihan liian pitkä sisäänheittäjän kanssa käyty Islanti-keskustelu. Maantieteellisten seikkojen lisäksi puhuttiin pikkuisen kielestä, valuutasta, lentoreiteistä yms. Mieheni huokasi juttutuokion päätteeksi, että oltaisiinko seuraavaksi taas vaan suomalaisia.

Lopulta keksittiin kokeilla sellaista, että sisäänheittäjän vinkatessa listaa katsomaan, me mentiin. Sanottiin jyrkän ”Ei”:n sijaan, että mikä ettei ja sisäänheittäjä jättikin yllättäen rauhaan. Kukapa olisi arvannut.

 

                                  Matkasin Puerto ricoon Apollomatkojen reissussa.

Ilta on tullut ja on aika laskeutua sisäänheittäjien kansoittaman ravintola-alueen syövereihin.